Mitä tänään syötäisiin? Lapsiperheen kiertävä ruokalista

Siivoillessani keittiön kuiva-ainekaapit vuodenvaihteen jälkeen uuteen uskoon, päätin päästää muutkin kurkkaamaan meidän kaappien sisältöön. Tietyt ruoka-aineet meiltä löytyy kaapista aina, mutta näin uuden vuoden myötä aion myös hieman päivittää kaappien sisältöä kasvispainotteisemmaksi. Olen hiljalleen jo viime vuonna aloittanut koostamaan kiertävää ruokalistaa, josta voisi aina tarpeen tullen poimia ruokaideoita pään lyödessä tyhjää. "Mitä tänään syötäisiin?" on meillä nimittäin vähän turhan usein kuultu kysymys.

Mitä meidän kaapeista löytyy?

Meidän perheessä ruoka tehdään yleensä alusta saakka itse käyttäen puhtaita raaka-aineita. Eineksiä meillä ei harrasteta, pojan joskus toivomia kalapuikkoja ja hätävara mummonmuusia lukuunottamatta. Saatan myös joskus ostaa itselleni paketin verilettuja, joita syön kylmänä (nam!), mutta siihen se jää. Puolivalmiita kuiva-aineksia käytämme italianpataan ja sipulikeittoa lihapullataikinaan. Nämä oikaisut sallittakoon kokkausvuorossa olevalle. Nyt siivouksen jälkeen kaapit näyttävät tyhjähköiltä, kun jouduin heittämään joitain päiväysvanhoja juttuja pois. Muutamista avatuista ja kohta vanhenevista paketeista ehdimme myös jo tekemään ruokaa.

Listaan alle mitä meidän kuivakaapista löytyy tällä hetkellä ja perään sulkuihin laitan jutut, jotka aion sinne hommata seuraavalla kauppareissulla:

• nuudeleita, spaghettia, erilaisia (tummia) pastoja
• quinoa
• hirssi
• tumma riisi
• erilaisia jauhoja
• chiasiemenet 
• choconibsit
• kaurahiutaleita
• mummonmuusi
• soijarouhe
• punaiset linssit
• kikherneet
• erilaisia papuja
• erilaisia pähkinöitä
• kuivahedelmiä
• tonnikalaa
• riisikakkuja
• hapankorppuja
• questbareja tai muita protskupatukoita eväiksi
• talkmuruja, two dads -muroja
• muumikeksejä, muumipatukoita, muumirusinoita, rusinoita, digestivejä pojan pottailupalkinnoiksi :D
• teetä, pikakahvia, frappekahvia
• hunajaa, steviaa, taloussokeria, kookossokeria
• tulisia maustekastikkeita, soijaa, viinietikkaa, öljyjä
• (taateleita)
• (papuja)
• (vihreitä linssejä)
• (soijasuikaleita)
• (ohraa) 
• (tattarihiutaleita)
• (ruishiutaleita)
• (siemeniä)
• (kuivahiivaa)
• (teriyaki-kastiketta)
• (hernekeittoa)
• (sipulikeittoainekset)

Extrana tällä hetkellä löytyy: sokerikuorrutetta pipareihin, lämmin kupit, sardiinit (näistä pitää kehitellä jotain), leivonnasta jääneitä kookoshiutaleita jotka yritän käyttää puuroon, nori-arkkeja, popkornia halloweenista, choco cappuccino (jonka voisi yrittää juottaa vieraille, kun oli niin pahaa 😅)

  

Jääkaapista löytyvät aina:

• kauramaito & tavismaito
• oivariini
• kananmunat
• raejuusto
• maitorahka
• lesitiini
• 100% omenamehu
• juusto/kinkku
• 100% maapähkinävoi
• mangobonnea
• hedelmiä & kasviksia (avokado, banaani, omena, päärynä, porkkana ym.)
• kookosmaitoa
• sinappi, ketsuppi, liemikuutiot, sitruunamehu, currytahna
• pakastimessa mangokuutioita, banaania, marjoja ja kasviksia

Mitä meillä siis syödään?

 

Mitään supermonimutkaista gurmeeta meillä ei pääsääntöisesti kokkailla, vaan lapsillekin maistuvaa nopeaa ja helppoa arkiruokaa. Taaperolla on kyllä tapana nirsoilla ja eilen hyvällä ruokahalulla syöty ruoka ei seuraavalla kerralla välttämättä uppoa ollenkaan. Teemme siis ruokia laidasta laitaan ja totutamme häntä uusiin makuihin kehottamalla ainakin maistamaan uusia tuttavuuksia. Poika pääsee myös ruuanlaittoon mukaan, jos siinä vain suinkin on jokin hänelle sopiva homma.

Vaikka meillä käytetäänkin puhtaita raaka-aineita, niin silti ruokavalioomme sopisi enemmän kasviksia. Kesällä sesonkiaikaan niitä on pöydässämme enemmän salaatin muodossa, mutta näin talvella vihersalaattia meidän lautasilta ei juuri löydy. Eikä se kyllä pojalle maistu edes sellaisenaan. Kasvikset pitäisi siis saada syötyä jossain muussa muodossa. Vegaanihaasteen vanavedessä päätin pistää meidänkin ruokalistan syyniin ja lisätä sinne enemmän kasvisruokia. Lihansyönnistä emme ole kokonaan luopumassa, mutta muutamia hyväksi havaittuja reseptejä olen saanut ujutettua jo viime vuonna meidän kiertävälle listalle.

Tässä alla on lista, joka on nyt päivitetty 2018-versio meidän ruokalistasta. Siellä on paljon vanhaa, mutta myös uusia reseptejä, jotka menevät testiin. Jos vertaa meidän listaa perinteiseen ruokalistaan, niin voi huomata heti, että keitot puuttuvat. Kasvissosekeittoa lukuunottamatta meillä ei kukaan niistä suuremmin välitä, joten ne on jätetty pois. Kesällä toki myös jotkut pataruuat jäävät tauolle ja tilalle tulee grillissä nopeasti valmistuvia herkkuja.

Listamme kasvissuosikki on ehdottomasti dal punaisista linsseistä naan-leivän kera. Se on aivan täydellinen talvipäivän ruoka, suosittelen lämpimästi testaamaan!
Mulle tulee kyllä näiden uusien reseptien kanssa valinnan vaikeus mitä kokeillaan ensin, kun kaikki kuulostaa niin herkullisilta!

Lapsiperheen kiertävä ruokalista:

Makaronilaatikko
Jauhelihakastike+spagu
Palermon kana
Lihapullat+muusi
Dal punaisista linsseistä + naanleipä
Itämaisesti maustettu porkkana-bataatti uunissa + mustapapu&feta
Kananugetit+lohkot
Tortillat liha/kana
Quesadillat (tortillan jämistä)
Risotto sieni/kana/myskikurpitsa
Kasvissosekeitto
Pizza
Pasta+kastike (esim.feta/oliivi/kapris)
Wokki kana/possu/katkarapu/tofu
Uuniperunat savulohitäytteellä
Hernekeitto
Tonnikalapastavuoka
Poronkäristys+perunaporkkanamuusi
Täytetyt paprikat jauheliha+riisi
Italianpata/makkarapata
Suolainen pannari jämistä
Maissikanapihvit
Ruusukaalicurry
Kanakastike+basmatiriisi
Pyttipannu+munakas
Kalapullat+keitetyt perunat+kastike
Vegebowl (hummus+paahdetut punajuuret+raakoja kasviksia+avokado+quinoaa)
Linssi-perunakeitto+härkis+turk.jugu
Vegaaninen paimenenpaistos
Tomaatti-linssikeitto
Nyhtistäytteiset/falafel pitaleivät
Maissi-chorizo-keitto
Nyhtötortillat linssitäytteellä
Sushi

Näiden lisäksi meillä on lounaalla ja välipaloina munakasta, marjarahkaa, hedelmiä, smoothieita, chiapuddingia, banaanilettuja, pannaria, leipää, apinaevästä ym.


Tavallista vai uusia tuttavuuksia? Mitä teillä syödään?

Millainen on meidän päivä?

Kello käy puoli kymmentä illalla ja mulla on vihdoin hetki aikaa tehdä omia juttuja ennen sitä valitettavasti niin pakollista nukkumista. Lapset meni sain lapset nukkumaan pienoisen taistelun jälkeen ja mies on työmatkalla perjantaihin saakka, joten mulla ei ole täällä edes juttukaveria. Mikä ihana rauha keskittyä kirjottamiseen. Otin muutaman kuvankin tänään kauppareissulta aikeena tehdä tänne postauksen meidän päivästä. Sitten sain idean pikaisesti käsitellä muutaman kuvan Canva-kuvankäsittelyohjelmalla, joka ei ollu mulle entuudestaan tuttu, mutta jota oli jossain artikkelissa vinkattu käteväksi. No, hetken pähkäilyn jälkeen tajusin, että ei se sopinut tähän tarkoitukseen ollenkaan, mutta sainpa tehtyä sentään uuden kansikuvan facebookiin, wohoo.

Sitten päätin ladata vanhan kunnon GIMPin, josta mulla ei myöskään enää ollut mitään käryä miten sillä muokattiin mitään. Päätin nopsaan kattoa pari ohjevideota youtubesta... mmm joooo. Kello on 23.00, ja mulla on 0 riviä tekstiä ja 0 muokattua valokuvaa 😂 Hupsista. Mun pitää kyllä ottaa itteäni niskasta kiinni ja paneutua tohon kuvankäsittelyyn nyt uuden kameran myötä. Se on aina kiinnostanu mua, mutta en oo koskaan saanut tarpeeksi inspistä opetella sitä ihan perin pohjin. Laitetaan tämä sinne uv-lupausten listaan ja nyt mennään näillä kuvilla.

Meillä oli tänään aika perus päivä; pakollisten asioiden hoitamista ja ruokakaupassa käynti. Nyt kun mies on poissa, niin mennään ihan hyvällä omallatunnolla lähes siitä mistä aita on matalin. Arjen pyöritys on kahdestaankin tarpeeksi rankkaa tällä vauva+uhmis-kombolla, joten jos jotenkin rämmitään lasten kanssa yksin läpi tästä viikosta, niin halleluja. Suunnitelmissa on siis lähinnä leikkitreffejä kavereiden kanssa, jotta aika menee mahdollisimman kivuttomasti ilman suurempia raivotuksia.

Aamulla meillä kesti 10.30 asti päästä ulos ovesta. Phuuuuh. Mä en oo yhtään aamuihminen. Ennen lapsia saatoin nukkua 12 päivällä, jos en herännyt mihinkään yllättävään. Lähinnä pomminräjähdys olisi ollut tarpeeksi yllättävä seikka. Ne aamutunnit vaan kuluu johonkin zombeiluun, enkä saa mitään aikaseksi. Ja tänään en edes meikannut tai tehnyt mitään, joka olisi vienyt "ylimääräistä" aikaa. Jos on ihan pakko, niin kyllä me aina suurinpiirtein ajoissa ollaan kellontarkoissa miitingeissä, mutta se hoppuilu nostaa stressileveleitä kiitettävästi, joten tänään otettiin lungisti.

Ensimmäinen etappi aamuisin on koirat ulos. Viedään ne aina vasta sitten, kun ollaan lähtövalmiita, koska lasten kanssa tuplapukemiset ei tule kysymykseenkään. Kun molemmat lapset on vihdoin ulkokamoineen rattaiden kyydissä, niin itse oon ihan hiestä märkä ja valmis luopumaan koko lähtemisen ideasta :D Nyt ole koirienkaan lemppari ulkoilusäät, joten pikainen korttelikierros onneksi riittää näin aamuisin. Mä niin kaipailen jo kesää, kun voi vaan sisävaatteissa lähteä lenkille ilman tätä järkyttävää pukemisrumbaa!

Koirien pissatuksen jälkeen saatiin haukut kurakäpälineen takaisin sisälle ja lähettiin dösärille odottelemaan bussia kohti Isoa Omenaa. Käymme Ompussa aika usein, koska esikoisen kerho on siinä lähellä ja menemme vauvan kanssa sinne hengailemaan odotteluajaksi. Tällä viikolla kerhot ovat kuitenkin vielä tauolla, joten teimme ihan oman reissun ja isompikin pääsi mukaan.

Pakollisia hoidettavia oli tällä kertaa postitettavat lastenvaatteet. Teen paljon kirppiskauppaa lastenvaatteilla, niin ostajana kuin myyjänäkin. Tämä on yksi mun suurista kiinnostuksen kohteista <3 Tällä kertaa postitettavia kirjeitä oli useita, joten oli helpointa mennä tiskille niiden kanssa ja antaa työntekijän punnita ja  liimata lämpöleimat jokaiseen. Yksi smart-pakettikin oli joukkoon eksynyt, koska tiskiltä paketin lähettäminen on nykyään huikeissa hinnoissa. Siispä käväsimme parkkihallikerroksessa viemässä sen luukkuunsa. Toivottavasti posti kuljetti kirjeet ostajille turvallisesti.

Prismasta tartettiin vaikka ja mitä, ja siellä aikamme pyörittyämme meidän pikkuneiti päätti herätä! Siis mitä, meidänkö intiaaniprinsessa "Hän, joka ei koskaan herää vaunuissa kauppakierroksella" muka avasi silmät ja killitti kopasta ihan pirteänä. Oli varmaan suuttunut, kun äiti käytti koppaa ostoskorina, heh. Onneksi typy päätti vaan katsella rauhallisena vaunuissa kotiin asti, ilman huutokonserttia. Esikoinen välittää kuvan avulla mun ajatukset tossa tilanteessa, eli "oumai, mitä me nyt tehää, jos se päättää alkaa huutaa ja puolet ostoksista puuttuu vielä?!?". Onneksi vasta kotipihassa alkoi raivo, että etkö ymmärrä sitä tissiä tarjoilla hetikohtamullenytjo. Pääsin siis yllättävän helpolla ja vauvaa ei kidutettu nälässä minuuttia kauempaa.

Tämä kahvi, aaaah.💓 Mä en oo mikään ihan älytön kahvifani, vaikka sitä juonkin säännöllisen epäsäännöllisesti. Mutta tätä mä kittasin jo paketillisen, joten nyt jouduin ostamaan uuden :D Lasten päiväunien aikaan mä nautin pari kupillista tätä ja kuvittelen, että olen kahvilassa nauttimassa jotain spessulattea. Onhan tää nyt ehkä kaukana jostain Starbucksista, mutta kotikahviksi aivan bueno.

Päikkyjen jälkeen koiria tultiin hakemaan hoitoon ja pakkailin niiden ruokia&tavaroita. Koirat menee usein jonnekin hoitoon noiden pitempien työmatkojen ajaksi, koska yksin niiden lenkitys talviaikaan kahden lapsen kanssa ei ole herkkua. Kelit on mitä on, tuplarattaita saa puskea lumessa ja se pukemisrumba monta kertaa päivässä = ei kiitos. Nyt koti on oudon tyhjä, kun ei kuulu tassujen rapinaa parkettia vasten, mutta tämä järjestely helpottaa mun työtä tosi paljon.

Loppuilta meni tässä ihan kotona puuhaillessa; testailtiin uusia värikyniä ja juteltiin isin kanssa videopuhelulla ruuanlaiton ohessa. Tähän aikaan vuodesta ulkoilu ei ole pojan lempipuuhaa, kun juuri mitään ei pysty siellä tekemään, joten harvemmin lähdemme enää ulos tuonne pimeyteen iltasella. Leikimme mieluummin sisällä pikkuautoilla ja junaradalla. Seiskan aikaan alettiin valmistautua jo nukkumiseen satuineen, pesuineen ja pisuineen. Ja sitten näiden kaikkien + peittelyn ja hyvänyön suukkojen jälkeen alkaa se joka vanhemman painajainen: "pissahätä", "kakkahätä", "jano", "nälkä", "ei nuku", "ovi ei ole näin raollaan hyvin", "äiti peittelee", "missä auto on?", "ei nuku", "mitä äiti tekee?", "ei nuku", "haluaa jätskin", "pissahätä." ARRGHGHGHGHGHGH!
Vähemmästäkin tekee mieli repiä hiukset päästä.

Tänään nukahtamiseen meni varmaan tunti. Tunti, jonka aikana mä en voi tehdä juuri mitään, koska kaikki äänet houkuttelee tuon lapsen pois huoneestaan. Istuin sohvalla tunnin ja paimensin poikaa takaisin huoneeseensa, kunnes se vihdoin nukahti ja hiivin laittamaan yövalon pois ja oven kiinni. Välillä aina nukahtaminen sujuu hienosti ja sitten tulee taas joku kausi, kun nukkuminen onkin ihan p*estä ja iltahommista tulee järkyttävää pelleilyä. Vauva onneksi nukahti tänään helposti jo ennen isoveljeään. Yritän ajatella positiivisesti, että viimeistään teini-iässä tuota poitsua ei saa enää sängystä ylös ja ongelma kääntyy päinvastaiseksi 😀

Tässäpä meidän päivä pääpiirteissään. Ollaan varmaan just se stereotyyppinen uutisissakin lähiaikoina hypetetty prismaperhe 😂 Nyt painun itsekin nukkumaan, jotta jaksan huomenna nähdä kaveria leikkitreffejen merkeissä.

Ensimmäinen blogipostaus

Moikka!

Tämä on miniPIKKU|PIKKUmini -blogin ensimmäinen postaus. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja pyöritellyt ideaa blogin perustamisesta päässäni tuon tuosta. Olen vain aika kriittinen itseäni kohtaan ja välillä myös turhan pessimisti, ja usein nämä ajatukset ovatkin päättyneet siihen, etten viitsi perustaa blogia, kun niitä on nykyään joka aihealueesta vähintään tuhat. Miksi siis kukaan eksyisi lukemaan juuri tänne? Tällä kertaa hylkäsin nämä ajatukset ja herätin blogin henkiin; tämä on ensisijaisesti mulle henkireikä, omaa aikaa ja ajatusten työstämistä. Teen tätä itseäni varten, ja jos joku muukin tästä saa jotain irti, niin olen toki erittäin kiitollinen :)

Tän ekan postauksen kirjoittaminen ei ollut ehkä niin hankalaa, kun olen sen jo kerran tehnyt. Samanlaista valkoisen paperin kammoa ei hyökynyt ylitseni, kuin aivan ensimmäisellä kerralla yrittäessäni löytää sanoja paperille. Joten kerrotaan nyt heti alkuunsa, että olen siis joskus aiemminkin, esikoisen vauva-aikaan, kirjoittanut blogia tällä samalla nimellä. Valitettavasti kirjoittamisen kipinä sammui, kun kuvioihin tuli työt ja päivähoitorumba :( Nyt uuden vauvan synnyttyä oma aika on jäänyt vieläkin vähemmälle, mutta kaipaan edelleen paikkaa, johon purkaa ajatuksia tämän härdellin keskellä. Tässä sitä siis ollaan.

Paljastetaan hieman kuka täällä ruudun toisella puolen häärii, vaikka aion tehdä varsinaisen esittelypostauksen myöhemmin. Täällä kirjoittelee vanhempainvapaalla kesään asti oleva 29-vuotias kahden lapsen äiti, joka rakastaa matkustelua(aurinkoa&lämpöä!), nettipelaamista, hyvää ruokaa ja isoja bileitä. Tosin jostain kumman syystä näistä mitään ei tapahdu niin usein kuin haluaisin, hmm. Espoossa majapaikkaa pitävään perheeseemme kuuluu poika "isoV" 06/15, tyttövauva "pikkuS" 09/17 , töissä ison osan päivästään viettävä mies ja 2 koiraa. Blogin päätähtinä toimivat tietysti lapset, mutta aiheina voi olla mitä tahansa kasvatuksen kiemuroiden ja ruokareseptien väliltä, ja välillä toki kirjoittelen myös ajankohtaisista aiheista, jos ne jollain tapaa kiinnostavat tai liittyvät itseeni.

Blogi kertoo pääosin meidän arjesta ja elämästä tahtoikäisen & vauvan kanssa, huumorilla höystettynä. Täältä ei löydy kiiltokuvaelämää, vaan lähinnä raatorealismia. Arjesta selviytymistä ja toiveikasta yritystä löytää siitä hohtoa. Yritän valokuvata mahdollisimman paljon, jos Suomen kelit ja valo (sekä tahtotaapero & tissihai) sallii, nyt kun sain vihdoin kalustonkin päivitetyksi. Monta vuotta olen kuvaillut pelkällä kännykän kameralla, mutta nyt panostin ja ostin itselleni myöhäiseksi joululahjaksi minijärkkärin <3 Kameran kanssa olen vielä aivan hakusessa, mutta toiveissa on saada parempia kuvia tulevaisuudessa.

Saa kysyä, kommentoida tai jättää jonkin merkin, jos tänne blogiin on jostain tupsahtanut. Tai "jos joku kokee samaistuvansa tähän hel*ettiin", kuten mies tuossa ohi kävellessään vitsillä ehdotti 😂

Tervetuloa lukemaan ja kaikille erityisen ihanaa uutta vuotta 2018! :)

-Sinna